sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Lelu ennen - jälkeen

Sarjassamme kissoille tärkeitä leluja ennen ja nyt.

Vuonna 2015 henkilökunta seikkaili Indonesiassa ja toi sieltä tuliaisena pinkin hörhelölelun.
Muistaakseni lelu ei ollut alkuvaiheessa kaikista suositumpien joukossa, mutta ajan saatossa kissat ovat tehneet pinkkiin härpäkkeeseen omia tuunauksiaan ja ihastuneet kovasti pörröisen palleron suutuntumaan. 

Tältä lelu näytti uutena elokuussa 2015


Toukokuu 2018 ja hyvin pelittää edelleen :D
Erityisesti Ilmo on leluun kovin kiintynyt. Pinkki kaveri on suurimman osan ajasta laatikossa nukkumassa, mutta kun se kaivellaan sieltä esille, kuljettaa Ilmo kovan murinan saattelemana lelua ympäri taloa. Välillä kissan suusta kuuluu myös palleron vaimentama sähinä, jos henkilökunta tai Roope lähestyy Ilmoa lelunnappausaikeissa. Kun Ilmo on tarpeeksi kauan murissut ja todennut uhkaavien tekijöiden pysyvän loitolla, on palleron kanssa varovaisesti uskaltautunut leikkimäänkin.




"My precioussssshhh"

perjantai 11. toukokuuta 2018

Rakkaalla kissalla monta nimeä...

...ja vuosien vieriessä nimilista vaan pitenee! 

Koska osa nimistä on kausiluontoisia, tässä tämän hetken viisi käytetyintä lempinimeä, sekä taustaa lempinimen takana. 

Roopea on viime aikoina kutsuttu erityisen paljon seuraavilla nimillä: 
Ropsukka, Ropedemus, Purrukka, Mönkerö, Kissanpentu. 

Ropedemus vauhdissa


Ja Ilmoa seuraavilla nimillä: 
Ilmukka, Ilpo, Limukka, Purnukka, Sintti.

Ilpo vahtii sisältä käsin, kun Ropsukkaa ulkoilutetaan pihalla

Nimien etymologiaa:

Ropsukka: Pidempi hellitelymuoto Roopesta. Viittaa myös kissojen taipumukseen rapsuttaa, eli siis "ropsuttaa" takatassullaan korvan takaisia kutinoita antaumuksella.

Ropedemus: Nimen alkuperä on vuoden 2017 Putouksesta, kun suosittu sketsihahmo Isä Nitro kutsui Roopen kaimajuontajaa nimellä Ropedemus. "Elämme kovia aikoja Ropedemus mursuseni".

Purrukka: Etenkin aamuisin Roope muuttuu usein Purrukaksi, kun nilkkoihin puskee hersyvästi ja antaumuksella puriseva Purrukka. Kun niin voimakasääninen PURRRR-kissa tulee vastaan, ei siihen voi muuta todeta kuin "Purrukka!" iloisesti yllättyneenä. 

Mönkerö: Roopella on oma lempipaikkansa kulmasohvan nurkassa. Jostain syystä nurkkaan ei voi hypätä suoraan sohvan toisesta päästä, vaan pitää mönkiä sohvalla tv:tä katsovan henkilökunnan ylitse. Mönkerö ei mitenkään kissamaisen kepeästi kävele sohvalla, vaan etenee hitaasti varovaisin askelin ja möngertää reisien ja muiden vastaan tulevien ruumiinosasten ylitse. 

Kissanpentu: Roope on perheemme mammankisu. Siinä missä Ilmo uskaltaa nopeasti toimia yllättävien tilanteiden kohdatessa, Roope käy mieluummin puskemassa naishenkilökunnan jalkoja ja miukuu, että "mamiiii, vie tuo juttu pois tuolta". Samoin käy usein uusia temppuja tehdessä, että jos ei hoksaa, mitä kissalta odotetaan, on Roopen vakiokeino kehrätä ja puskea naisihmisen pohkeita. Silläkin keinolla on saanut usein ruokaa, jollei aina. 

Purrukkakissanpentu <3


Ilmukka: Pidempi hellittelymuoto Ilmosta. Joskus myös lyhyemmin Ilmu. Tämä on ollut käytössä ihan siitä asti, kun Ilmo oli vielä pieni kissanen. 

Ilpo: Ilmo tunnistaa melko hyvin nimensä ja havahtuu joskus unestaankin täyteen vauhtiin, mikäli kuulee nimensä. Välillä kissaa on kiusattu siten, että sanotaan isoon ääneen "ILPO" ja katsotaan, reagoiko kissa siihen. Naisihminen ei ikinä antaisi kissalleen nimeksi Ilpoa, koska se yhdistyy hänen päässään jo keski-iän ylittäneisiin setämiehiin, joten miesihminen myös välillä kiusaa naisihmistä kutsumalla Ilmoa Ilpoksi.

Limukka: Väännös Ilmukasta. Kun Ilmukkaa oli käytetty tarpeeksi pitkään, vääntyi se jossain vaiheessa muotoon Limukka. Naisihmisen mummo kutsui myös limsaa limukaksi, "halluuko lapset limukkata?". Tosin tämä hiilihapotettu, makea virvoitusjuoma ei muuten liittyne Ilmoon.

Purnukka: Ilmokin kehrää eli purisee usein kovaäänisesti, tosin erilaisissa tilanteissa kuin Roope. Koska molemmat kissat eivät voi olla Purrukoita, on kehräävä Ilmo nimetty Purnukaksi. 

Sintti: Viittaa kissan Roopea pienempään kokoon ja sinttimäiseen, sujahtelevaan olemukseen. 

Sintti-Purnukka <3

perjantai 4. toukokuuta 2018

Raksunsyöntikisa

Jos kissoja ei ole vähään aikaan leikitetty tai muutoin aktivoitu, huomaa meillä lopputuloksen nopeasti Ilmosta. Epävirallisen adhd-diagnoosinkin* saanut kissa tarvitsee melkein päivittäin järjestettyä tekemistä, tai muuten Ilmo keksii kaikenlaista pientä puuhasteltavaa ihan itse.

*Toim. huom: Diagnoosin antoi epävirallisuudesta huolimatta ihan oikea eläinlääkäri, joka kutsui Ilmoa adhd-kissaksi sen jälkeen, kun kissa ei meinannut millään rauhoittua hampaiden puhdistukseen vuonna 2016 ja heti herättyään nukutuksesta viihdytti eläinklinikan henkilökuntaa kommentoimalla innokkaasti ympäröiviä tapahtumia heräämöhäkistään.
"Pieni kissa ei ole mikään sohvakoriste. Nyt äksöniä kehiin!"

"Tippuiskohan mulle herkku, jos kosketan tätä suorakulmiota kuonollani?"



Eräs kaikkien mielestä mukava aktivointimuoto on piilotettujen raksujen etsiminen. Kissat ovat tässä lajissa aika tasavertaisia, mistä kehkeytyikin idea järjestää kilpailu Roopen ja Ilmon välille: kumpi löytää ja syö enemmän raksuja nopeammassa ajassa? Kissoille piilotettiin yhteensä 14 raksua ja aikaa etsimiseen oli vain kaksi minuuttia. Kisa piti tietysti myös videoida.

Miten lopulta kävi? Kumpi pärjäsi paremmin tässä nopeutta, tarkkuutta, älykkyyttä, ketteryyttä ja rohkeutta vaativassa lajissa?

Montako raksua kissat ehtivät syödä neljästätoista piilotetusta nappulasta kahdessa minuutissa?

Ja ennen kaikkea: kumpi voitti, Roope vai Ilmo?

Vastaukset löytyvät alla olevalta kisavideolta:

Lopuksi vielä kissoilta kisan jälkeiset kommentit:
Roope: "It vos a kreit ikspieriens to pii in tis kompetision"


Ilmo: "Voidaaks vielä neuvotella koko kisavideon lataamisesta nettiin?"



torstai 19. huhtikuuta 2018

Somalit ja abessinialaiset terapiakissoina

On se vaan jännää tämä nykyaika. Kissankaan ei enää 2010-luvulla tarvitse tyytyä olemaan kotikissa, vaan hiirenpyydystyksen lisäksi eläimille löytyy yhä monipuolisemmin uramahdollisuuksia. On sometähtikissoja, on kissakahvilakissoja, ja... terapiakissoja!

Eläinterapia ei varmaankaan ole enää ihan tuore juttu. Henkilökunta muistaa nähneensä videoita ainakin hevosterapiasta. Ilahdutti kuulla, että nykyisin on myös olemassa kissaterapiahuoneita. Kaikki me kissojen omistajat tiedämme, miten terapeuttista kissojen seura voi parhaimmillaan olla, ja nyt siitä pääsee nauttimaan nekin henkilöt, joille ei kissaa syystä tai toisesta ole mahdollista hankkia.

Kissaterapiaa Australiassa tarjoaa ainakin mielenterveyspalveluja tuottava Psychmed. Kissaterapia maksaa 15,75 eur/tunti ja sivuston mukaan huoneessa on kissojen lisäksi mahdollisuus nauttia lämpimiä juomia, syödä keksejä ja tehdä ohjattuja meditaatio- ja mindfulness -harjoituksia. Terapeuttikissoja on tällä hetkellä kolme, somalit Harmonia ja Snowman ja abessinialainen Puck. Kissat ovat Vivace-kissalan eläköityneitä ihmisrakkaita näyttely/siitoskissoja.

Terapiakissa Snowman on mustahopea somali, kuva lainattu täältä

Nopealla googlaamisella en löytänyt Suomesta vastaavaa palvelua, mutta ainakin Toukovuoren palvelutalossa Porvoossa on tai oli vuonna 2016 kirjoitetun uutisen mukaan terapiaa tarjoava Maija-niminen kissa. Luulisi, että muillekin kissaterapeuteille saattaisi olla kysyntää?

Olisi kiva mennä kokeilemaan kissaterapiaa. Valitettavasti välimatka Adelaideen on vähän turhan pitkä täältä (n. 2 000 kilometriä), mutta täytyy pitää tämä mielessä, jos joskus tulee Etelä-Australiassa käytyä. Ja voihan olla, että jos konsepti toimii, niin joku perustaa vastaavan huoneen tänne Perthiin. 

"Odotellessa voimme tarjota terapiaa täällä kotioloissa... mutta ensin ruokaa, jookos?"

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Peloton kiipeilijäkissa

Muita kissablogeja lukiessaan henkilökunta välillä mietiskeli, että meidän kissat eivät taida olla kovin kiipeileväistä sorttia. Molemmat kipusivat ketterästi raapimispuun ylimmälle tasolle, mutta siihen se sitten jäikin.

Näin oli tilanne siihen asti, kunnes saapui vuosi 2018.

Nyt neljättä ikävuottaan lähestyessä Ilmosta on tullut pieni marakatti. Kiipeilyinnostus alkoi eräänä tammikuisena siivouspäivänä. Kuvassa näkyvä roskis oli väliaikaisesti siirretty jääkaapin eteen. Siitäpä Ilmo nopeasti keksi, että kun hyppää roskiksen päälle, niin pääsee ponnistamaan jännään uuteen paikkaan jääkaapin päälle.

Siivouksen jälkeen roskis siirrettiin takaisin omalle paikalleen. Ilmo harmistuneena ensin istui jääkaapin edessä ja sanoi monta kertaa "kurrnauu", jos henkilökunta olisi tajunnut siirtää portaan takaisin uudelle paikalleen niin, että siitä pääsisi takaisin jääkaapin päälle tähyilemään. No eiväthän ne mitään tajunneet. Itse piti mittailla ja sen jälkeen rohkaistua hyppäämään, ja onnistuihan se niinkin, ilman porrasta. Tuon päivän jälkeen Ilmo on päivittäin pompannut tähyilemään jääkaapin päälle.

Paras tähystyspaikka! Etenkin, kun velikissa ei ole vielä oppinut tänne hyppäämään
Jääkaapin päällys taisi kehittää sen verran kissan rohkeutta ja ponnistusvoimaa, että uusia, vastaavia tähystyspaikkoja alkoi yllättäen löytyä ympäri asuntoa. Ensimmäisenä kissa keksi kiivetä alakuvassa näkyvän ilmastointilaitteen päälle. Sinne pääsi näppärästi raapimuspuun kautta, joka tosin hyvin nopeasti siirrettiin toisaalle. Henkilökuntaa nimittäin hirvitti, että kokeilun seurauksena tulee rytinällä alas sekä laite että kissa. Onneksi Ilmo ei sentään tuon päälle oppinut hyppäämään ilman raapimuspuun tarjoamaa ponnistusalustaa.

Potentiaalinen tähystyspaikka. Rakennusihmisille terveisiä, että Ilmo toivoisi, että nämä kiinnitettäisi hieman alemmas tuolta katonrajasta katsottuna. Olisi kissalle paremmin tilaa, eikä tarvitsisi ryömiä.
Seuraava kiipeilypaikka löytyi kylpyhuoneesta. Ilmo päätti eräänä aamuna, että kaipaa vähän enemmän haastetta ja päätti ponkaista vessan altaan päältä suihkukaapin päälle tasapainoilemaan. Kuvaa ei tästäkään tilanteesta saatu, koska henkilökunta oli varma, että kissa mätkähtää alas kyljelleen ja oli hätääntyneenä kädet ojossa valmiina nappaamaan ylhäältä tipahtavan Ilmon. Onneksi kissa taisi itsekin todeta, että lasiseinästä ei saanut kovin hyvää otetta kynsillä, joten hurjapäätä ei ole toistamiseen nähty tasapainoilemassa suihkukaapin päällä.

Ilmon kolmas tasapainoilupaikka
Viimeisin kiipeilypaikka löytyi sekin raapimispuun avustuksella. Olohuoneessa on parvekkeen oven yläpuolella tuollainen verhotanko, johon henkilökunta ei ollut kiinnittänyt pahemmin huomiota ennen kuin Ilmo löytyi eilen sen päältä kiipeilemästä. Katonrajassa kulkevasta cat walkista tuli hetkessä uusi suosikkipaikka, vaikka hieman hankalan ohueksi sekin oli suunniteltu, kun jutun päällä ei mahtunut pyörähtämään ympäri ja raapimispuuhun täytyi peruuttaa takaisin. Sen verran heikosti kiinnitetyltä tuo myöskin vaikutti, että henkilökunta päätyi taas olemaan tylsä ja huumorintajuton ja kieltämään kissalta kaiken hauskan kiipeilyn siirtämällä raapimispuun toisaalle.